KOKOOMUS HALUAA ”VIINIT RUOKAKAUPPAAN” – TUTKIJAT VAROITTAVAT SIITä, MITä SE OIKEASTI TARKOITTAA

”Kokoomus vapauttaisi viinien myynnin ruokakauppoihin ja kioskeille”, linjasi gallupeja johtava oppositiopuolue vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2023.

Puolueen kokeneen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan aikeen toteuttaminen onkin ”seuraavan hallituksen tehtävä”, sillä viinin myynnin vapautuksen suosio on kyselyiden mukaan noussut niin kansan kuin päättäjienkin keskuudessa Suomessa.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen puolestaan linjasi äskettäin Talouselämässä, että kokoomus purkaisi hallitusti myös koko Alkon monopolin. ”Aika on ajanut monopolin ohi”, Valtonen katsoo.

Vaihtoehtobudjetin mukaan kokoomus kiristäisi vapautuksen yhteydessä viinin vahvuisten alkoholijuomien verotusta 200 miljoonalla eurolla vastatakseen huoliin kulutuksen kasvusta.

”Veronkorotuksella ennaltaehkäistään saatavuuden kasvun mahdollisesti aiheuttamaa kulutuksen kasvua”, puolue toteaa.

Riski kulutuksen ja haittojen kasvusta on luonnollisesti viinihankkeen vastustajien huolena, ja alkoholihaittojen vähentäminen on myös koko Alkon monopolin peruste.

Kun viinikeskustelu on jälleen käynnistynyt vaalien lähestyessä, nosti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta Twitterissä esiin THL:n tutkijoiden asiaa koskevan tutkimustietoa koostavan katsauksen vuodelta 2022. Tutkimuskooste on vakava varoitus alkoholihaittojen kasvusta, joka vapautuksesta voisi seurata, ja toisaalta siitä, että ”viinit ruokakauppaan” -slogan voi toteutuessaan tarkoittaa koko Alkon monopolijärjestelmän kaatumista – mikä puolestaan voisi entisestään kasvattaa alkoholihaittoja.

Kävimme tutkimuskoosteen läpi. Juttu jatkuu tviitin alla.

Katso upotus täältä

Kokonaiskulutuksen ja haittojen välinen yhteys on aito

Tutkijat selostavat artikkelissaan, miksi ”juuri alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on vaikuttava alkoholipoliittinen keino vähentää alkoholin kulutusta ja haittoja Suomessa – ja miksi siitä ei näin ollen kannattaisi luopua”. Lähtökohtana on se, että vaikka alkoholin kokonaiskulutus Suomessa on vähentynyt huippuvuosista 2005–2007 muun muassa veronkorotusten seurauksena, alkoholin kulutus ja haitat ovat edelleen korkealla tasolla ja riskijuominen yleistä.

Katsauksessa siteeratuista tutkimuksista ilmenee, kuinka läheisesti alkoholiperäisten kuolemien määrä Suomessa seuraa alkoholin kokonaiskulutuksen määrää: kun kokonaiskulutus vuosikymmeniä pääasiassa lisääntyi, samoin kävi alkoholiperäisten kuolemien, ja kun kokonaiskulutus kääntyi pysyvämpään laskuun vuonna 2008, samoin on käynyt alkoholiperäisen kuolleisuuden.

Maailmalta löytyy tutkimustuloksia siitä, mitä on käytännössä tapahtunut, kun yksinoikeusjärjestelmistä on luovuttu osittain tai kokonaan. Osittaisia alkoholimonopoleja on Pohjoismaiden lisäksi mm. Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

”Tutkimusten tuloksissa on paljon vaihtelua, koska vaikutukset tietenkin riippuvat sekä lähtötilanteesta että siitä, millaiseen myyntijärjestelmään yksinoikeusjärjestelmästä on siirrytty. Yksityiseen myyntiin siirrettyjen juomien kulutus lisääntyi etenkin silloin, kun myyntipaikkojen lukumäärä lisääntyi paljon; kun myynti muutosten jälkeen alkoi laajemmin ruokakaupoissa eikä vain yksityisissä erikoismyymälöissä; kun muutoksen kohteena oleva juomalajiluokka oli merkittävä eikä vain marginaalinen juomaryhmä; ja kun hinnat eivät samaan aikaan nousseet merkittävästi”, kirjoittavat THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä, erikoistutkija Katariina Warpenius ja johtava asiantuntija Thomas Karlsson artikkelissaan.

Suomessa Alkon yksinoikeusjärjestelmän purkaminen lisäisi myymälöiden määrää jopa 12-kertaiseksi, tutkijat kirjoittavat, eli 365:stä Alkon myymälästä 4 453:een ”maitokauppaan”, ja toisi myyntiä erikoiskaupoista ruokakauppoihin.

”Suomessa yksinoikeusjärjestelmän purkamisesta aiheutuva myyntipaikkojen määrän lisäys olisi näin ollen paljon suurempi kuin useimmissa aikaisemmin tutkituissa maissa tai tilanteissa, joissa monopoleista on luovuttu. Niinpä myös vaikutukset alkoholin kulutuksen ja haittojen kasvuun voisivat olla suuremmat kuin mitä monessa aiemmassa muutostilanteessa on havaittu”, tutkijat kirjoittavat.

Kansainvälinen arvio haittojen kasvusta Suomessa

THL:n tutkijat viittaavat kanadalaisen professorin Tim Stockwellin johtaman kansainvälisen tutkimusryhmän tekemään ulkopuolisen ennakkoarviointiin Alkon yksinoikeusjärjestelmän purkamisen vaikutuksista. Stockwellin tutkimusryhmän arvion mukaan monopolista luopuminen lisäisi suomalaisten alkoholin kokonaiskulutusta yhdeksän prosenttia, mikä johtaisi puolestaan alkoholikuolleisuuden lisääntymiseen 14 prosentilla eli yli 500 kuolemalla vuosittain.

”Arvio muiden haittojen kuten sairaalahoitojen, työkyvyttömyyden ja rikollisuuden kasvusta vaihteli 13 ja 29 prosentin välillä. Alkoholin aiheuttamien yhteiskunnan kustannusten arvioitiin lisääntyvän 17 prosenttia (1,6 miljardista 1,9 miljardiin euroon)”, tutkijat tiivistävät.

Stockwellin tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti tärkein muutokseen vaikuttavista mekanismeista oli myyntipisteiden lukumäärän kasvu ja toiseksi tärkein alimpien hintojen aleneminen.

”Arvio fyysisen saatavuuden muutoksesta perustui ainoastaan myymälöiden lukumäärän kasvuun. Arviossa ei siis huomioitu sitä, että sama määrä kauppoja voi johtaa suurempaan myyntiin ja kulutukseen, jos ne ovat päivittäistavarakauppoja kuin jos ne ovat erillistä käyntiä vaativia erikoiskauppoja”, THL:n tutkijat kirjoittavat.

”Ruokakauppojen valtavat päivittäiset asiakasvirrat johtavat suurempaan alkoholin myyntiin kuin tarjonta harvoissa erikoiskaupoissa, jotka vaativat erillistä asiointia siinäkin tapauksessa, että ne sattuvat sijaitsemaan oman ruokakaupan välittömässä läheisyydessä. Heräteostosten määrä jää vähäisemmäksi erikoiskauppamallissa verrattuna siihen, että alkoholivalikoima on ruokaostosten vuoksi päivittäin käden ulottuvilla”, he viittaavat mainiten tosielämän esimerkin Uudesta-Seelannista.

Stockwellin arviointiryhmään kuului riippumattomia tutkijoita ruotsalaisista, englantilaisista, australialaisista, yhdysvaltalaisista ja kanadalaisista yliopistoista sekä Suomen edustaja. Suomalaisen tutkimuksen rahoitti Alko, mutta Alkolla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa tuloksiin tai niiden julkaisemiseen, THL:n tutkijat kirjoittavat.

Viinit ruokakauppaan koskisi muitakin juomia – ja purkaisi monopolin?

Mäkelä, Warpenius ja Karlsson ennakoivat lisäksi, että viininmyynnin vapautuksella olisi laajempia ja kauaskantoisiakin seurauksia. Tutkijat huomauttavat ensinnäkin, että Suomessa muutos koskisi todellisuudessa ”paljon laajempaa juomalajivalikoimaa kuin vain viinejä”.

He viittaavat vuoden 2018 alkoholilakiuudistukseen, jonka yhteydessä luovuttiin niin kutsutusta valmistustaparajoituksesta. Aikaisemmin vain käymisteitse valmistettujen juomien myyminen oli sallittu elintarvikeliikkeissä, mutta nyt juomien myyntiä rajoitetaan enää vain alkoholipitoisuuden perusteella.

”Paluuta valmistustaparajoitukseen ei ole näköpiirissä. Tästä syystä alkoholipoliittista vaatimusta ’viinit ruokakauppaan’ voidaan pitää harhaan johtavana markkinointisloganina: tosiasiassa muutos tarkoittaisi kaikkien tietyn alkoholiprosentin – esimerkiksi 15 prosentin – alittavien tuotteiden myyntiä yksityisissä liikkeissä”, he kirjoittavat.

Tätä näkemystä vahvistaa tutkijoiden mukaan Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) aloite helmikuulta 2022. PTY:n tiedotteissa puhutaan viinien myymisestä ruokakaupoissa, mutta ”huolellisempi luenta kuitenkin paljastaa, että PTY:n ehdotus on sallia kaupoissa kaikkien alle 15-prosenttisten alkoholijuomien myynti”.

”Suomalaiset tapaavat juoda kirkkaat väkevät juomat viinin vahvuisiksi sekoitettuina. PTY:n ehdottamassa järjestelmässä olisi näin ollen sisään rakennettuna vahva taloudellinen kannustin valmistaa viinin vahvuisiksi laimennettuja juomasekoituksia väkevistä juomista, jolloin niitä saataisiin myydä elintarvikeliikkeissä”, tutkijat katsovat.

Kun vuonna 2018 kilpailulle avattiin reilu kolme prosenttia Alkon myynnistä – alle 5,5-prosenttiset juomasekoitukset – viinin vahvuisten eli alle 15-prosenttisten juomien myynnin salliminen elintarvikeliikkeissä avaisi tutkijoiden tulkinnan mukaan kilpailulle jopa 75 prosenttia Alkon myynnistä. Laskelma perustuu siihen, että vuonna 2020 Alkon sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnetusta myynnistä 45 prosenttia oli mietoja viinejä ja 30 prosenttia kuului viinojen luokkaan, jotka usein juodaan laimennettuina.

”Nämä luvut kertovat, että ’viinit ruokakauppoihin’ merkitsisi aivan toisen kertaluokan muutosta kuin vuoden 2018 alkoholilain uudistus.”

Vielä kauaskantoisempi olisi tutkijoiden mukaan muutoksen todennäköinen vaikutus Alkon monopoliin.

”On perusteltuja syitä epäillä, että Alkon yksinoikeusjärjestelmän osittainen purkaminen eli esimerkiksi vain viinien myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa ja yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen väkevien myynnissä ei ole realistinen vaihtoehto. Käytännössä tällainen muutos hyvin todennäköisesti purkaisi Alkon yksinoikeusjärjestelmän kokonaisuudessaan ja lopettaisi Alkon sellaisena kuin sen olemme tähän asti tunteneet eli maan kattavana palvelevien erikoismyymälöiden ketjuna, jossa on laaja valikoima”, he kirjoittavat.

”Jos järjestelmä avattaisiin kaupalliselle kilpailulle yksinoikeusjärjestelmän sijasta, uhkana on, että Alko kadottaisi erityistehtävänsä alkoholihaittojen vähentämisessä ja näin ollen olemassaolonsa perusteen.”

Kun viinejä ja viinin vahvuisiksi sekoitettuja väkeviä voitaisiin myydä lähikaupassa, Alkon myynti typistyisi rajusti, ja seuraavaksi Alkon myymälöiden lukumäärä lähtisi merkittävään laskuun, tutkijat uskovat.

”Tilanteessa, jossa Alko ei voisi hoitaa tehtäväänsä jakelukanavana kattavasti koko maassa ja palvelua tarjoten, yksinoikeusjärjestelmä ei olisi enää oikeutettu. Olisi vaikea puolustaa järjestelmää kuluttajalle, joka kysyisi, miksi lähikioskista saa 15-prosenttista juomasekoitusta, mutta pihvin liekittämiseen tarvittava konjakki pitäisi hakea aiempaa pidemmän matkan päästä.”

Näin ollen vaatimus ”viinit ruokakauppaan” toisi tutkijoiden mukaan todennäköisesti kauppoihin mukanaan myös väkevät alkoholijuomat ja johtaisi yksinoikeusjärjestelmän kaatumiseen.

”Typistyneen vähittäismyyntijärjestelmän oikeutus olisi myös helpompi haastaa vaikkapa EY-tuomioistuimessa. Myös Suomen Alkoholijuomakauppa ry:n toiminnanjohtaja on näkemyksenään esittänyt, että viinit toisivat myös väkevät päivittäistavarakaupan hyllyille”, tutkijat kertovat.

Vuoden 2018 uudistuksen vaikutus pieni, muttei olematon

Alkoholinkulutus ei lisääntynyt vuosien 2017 ja 2018 välillä, mutta tämä ei tutkijoiden mukaan tarkoita, ettei vuoden 2018 alkoholilailla olisi ollut mitään vaikutusta kulutukseen tai alkoholihaittoihin. Lain itsenäistä vaikutusta on arvioitu aikasarja-analyysissa, jossa eroteltiin eri tekijöiden vaikutus toisistaan.

”Tätä alkoholilain itsenäistä vaikutusta ei voi lukea suoraan tilastoista, koska muut kulutusta ennustavat tekijät yhtä aikaa vaikuttivat kulutusta lisäävästi tai vähentävästi. Tällaisessa arvioinnissa on katsottu, että alkoholilaki on todennäköisesti lisännyt tilastoitua kulutusta noin 3 prosentin verran.”

”Alkoholin aiheuttamien maksasairauskuolemien määrä on myös kääntynyt pitkän laskun jälkeen jyrkkään nousuun vuodesta 2018 alkaen.”

Kulutuksen nousu on pienempi kuin THL:llä ennakoitiin, mistä muun muassa kokoomus on muistuttanut ja millä puolue on perustellut aloitettaan viineistä. Tutkijoiden mukaan keskeinen syy oletusta pienempään vaikutukseen lienee 4,7–5,5-prosenttisen oluen ja juomasekoitusten hintakilpailun jääminen vähäiseksi.

Nuorista erityisesti suomalaisilla tytöillä juomasekoitusten kulutus lisääntyi vuosien 2015 ja 2019 välillä, ja Kouluterveyskyselyn mukaan alaikäisten nuorten pitkään jatkunut raitistumiskehitys pysähtyi vuosien 2017 ja 2019 välillä, raportissa tuodaan myös esiin.

Kun vahvemmat oluet ja juomasekoitukset tulivat markkinoille, kyseisten oluiden vähittäismyynti lisääntyi 6,2-kertaiseksi ja juomasekoitusten 5,6-kertaiseksi. Samalla kuitenkin erityisesti keskioluen myynti väheni, joten kuluttajat näyttävät vaihtaneen yhdentyyppisistä miedoista alkoholijuomista toisiin. Nyt tilanne olisi eri.

”Viinin myynnissä tätä toisten juomalajien korvautumista ei todennäköisesti tapahtuisi yhtä laajasti. Viinin juomisen lisääntyminen ruokapöydissä korvaisi todennäköisemmin erilaisia vesiä ja maitotuotteita kuin muita alkoholijuomia.”

Eivätkö suomalaisten juomistavat ole muuttuneet?

Tutkijakolmikko viittaa myös viininmyynnin vapautusta puolustavaan argumenttiin suomalaisten juomatapojen muutoksista. Heidänkin mukaansa kansalaisten kulutus- eli juomistavoilla on merkitystä asian arvioinnissa, mutta väestötasolla kulutustavat muuttuvat hitaasti.

”Moni voi ajatella, että alkoholin kulutus ei Suomessa enää nousisi, koska se on vähentynyt jo pidemmän aikaa ja juomiskulttuurin mahdollinen muutos näin hillitsee pysyvästi kulutuksen kasvua”, he huomioivat.

Juuri viinien kohdalla asiaan liittyy kuitenkin vaaran paikka, koska ”kokonaiskulutuksen kasvupotentiaali voidaan ajatella suurimmaksi juuri viinien kulutuksessa”.

”Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista juo viiniä ja seitsemän prosenttia olutta ruokajuomana viikoittain tai useammin. Tästäkin näkökulmasta viininmyynnin lisääminen on kauppiaille lupaava keino kasvattaa alkoholimarkkinaa.”

”Mikäli viiniä nautittaisiin enenevässä määrin ruokajuomana, humalahaitat voisivat jäädä vähäisemmiksi kuin jos alkoholin kulutuksen lisäys tulisi muista juomalajeista tai käyttötilanteista. Maksasairauksien ja riippuvuuksien yleistyminen entisestään ei kuitenkaan ole kiinni kulutuksen tavasta tai juomalajista, ja siksi viinin kulutuksen lisääntyminen ei ole kansanterveyden kannalta toivottava kehityskulku.”

Tutkijoiden mukaan sosiaalisessa mediassa kysytään usein, ”miksi Euroopassa noin 500 miljoonaa ihmistä pärjää hyvin ilman yksinoikeusjärjestelmää, mutta me muka emme”.

”Kyse ei ole siitä, etteikö suurin osa suomalaisista pärjäisi ja selviäisi hengissä ilman yksinoikeusjärjestelmää. Vuonna 2007 Suomessa kuoli 600 ihmistä enemmän alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuin vuonna 2017: harva on sitä mieltä, että vuonna 2007 ”taivas tippui päähän” tai että suomalainen yhteiskunta ”ei pärjännyt” näiden ehkäistävissä olevien kuolemien vuoksi. Siitä huolimatta 600 kuoleman säästyminen vuodessa on menestystarina, ja harva kohauttaa olkiaan sadoille ehkäistävissä oleville kuolemille tai on valmis uhraamaan satoja ihmishenkiä vuodessa esimerkiksi saadakseen hankittua viiniä hieman aiempaa helpommin”, he vastaavat.

Kolmikko huomioi pohdintaosuudessaan, että yksinoikeusjärjestelmästä luopumisella olisi toki myös hyviä puolia kuluttajille ja yrittäjille: kätevyys, hintakilpailu, mahdolliset positiiviset yritteliäisyysvaikutukset.

”Näitä seikkoja voi pitää positiivisina minkä tahansa tavanomaisen kulutushyödykkeen kohdalla. Koska alkoholijuomat eivät kuitenkaan ole tavanomaisia kulutushyödykkeitä kaikki nämä seikat, jotka olisivat mahdollisen muutoksen hyviä puolia, ovat samalla myös muutoksen negatiivisia puolia, sillä ne edesauttavat kulutuksen ja sen mukana myös haittojen lisääntymistä.”

THL:n tutkimuskooste ”Alkon yksinoikeusjärjestelmä on tehokas keino ehkäistä alkoholihaittoja” löytyy kokonaisuudessaan täältä.

LUE SEURAAVAKSI:

Katso upotus täältä