NYT TULI VASTAUS SIIHEN, MIKSI KORKOJA EDELLEEN NOSTETAAN – OLLI REHN: EKP HALUAA VäLTTää SHOKKITERAPIAA
Olli Rehn kertoo, että ”useampikin kansalainen” on kysynyt häneltä, miksi EKP ”kurittaa” energialaskujen kanssa kamppailevia kotitalouksia nostamalla korkoja. ”Vaihtoehto olisi paljon huonompi”, hän vastaa.
Suomen Pankin pääjohtaja, Euroopan keskuspankin EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn arvioi, että energiakriisin vaikutuksia on jo pystytty vaimentamaan yhteisillä eurooppalaisilla ja kansallisilla ratkaisuilla. Hän korostaa, että inflaatio on silti edelleen liian nopeaa.
”Merkkejä on myös siitä, että Venäjän energia-aseen teho on hiipumassa. Sota on kuitenkin kohottanut paitsi energian myös muiden raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hintoja. Inflaatio ryöpsähti jopa kaksinumeroiseen vauhtiin Euroopassa, vaikka onkin pikkuhiljaa tasaantumassa, joskin yhä aivan liian korkealla tasolla”, hän kommentoi puheessaan Väylä 2023 -seminaarissa.
Rehn korostaa, että energiahintojen nousu on ollut inflaation tärkein ajuri, mutta inflaatio on laajentunut nyt lähes kaikkiin tavaroihin ja palveluihin. Tammikuussa inflaatio hidastui euroalueella 8,5 prosenttiin lokakuun 10,5 prosentista.
”Hidastumisen taustalla on yhdistelmä eri tekijöitä: globaalin kysynnän lasku, ennätyksellisen lämmin talvi, energiansäästö (erityisesti kaasun osalta) ja hintakompensaatiot. Pohjainflaatio eli inflaatio ilman ruokaa ja energiaa – johon rahapolitiikan päätöksenteossa kiinnitetään paljon huomiota – sen sijaan pysyi tammikuussa yhä huomattavan korkealla eli 5,2 prosentin tasolla”, keskuspankkiiri huomauttaa.
Rehnin mukaan nyt on syytä tiedostaa haitallisen hinta-palkkakierteen riski, vaikka se ei vielä ole realisoitunut.
”Palkkojen ostovoiman palauttamisessa voi vain kannustaa malttiin, jotta inflaatio saadaan tavoitellulle tasolle – sellaiselle, jolla säilytetään kilpailukyky ja työpaikat epävarmassa tilanteessa.”
Olli Rehn kertoo, että ”useampikin kansalainen” on kysynyt häneltä, miksi EKP ”kurittaa” energialaskujen kanssa kamppailevia kotitalouksia nostamalla korkoja.
”Ymmärrän tätä huolta, mutta vaihtoehto olisi paljon huonompi: laukkaavan inflaation aiheuttama reaalisen ostovoiman jatkuva mureneminen sekä kestävän kasvun ja työllisyyden vaatiman talouden vakauden menettäminen. Se olisi taloudelle ja kansalle myrkkyä”, hän vastaa.
Rehn korostaa, että koronnostoilla halutaan estää inflaation ryöpsähtäminen hallitsemattomaksi.
”Näin kävi esimerkiksi 1970-luvulla öljykriisin jälkeen Yhdysvalloissa. Aluksi hintoja yritettiin hillitä erilaisilla palkka- ja hintakatoilla mutta turhaan. Nopean inflaation kausi päättyi vasta kun Fedin pääjohtaja Paul Volcker kiristi rahapolitiikkaa nostamalla ohjauskoron yli 20 prosenttiin. Keskuspankin toimet olivat rajua shokkiterapiaa. Seurasi joukkotyöttömyys ja kivulias taantuma ennen kuin Yhdysvaltain talous sopeutui matalaan inflaatioon. Näin rajuja otteita EKP:n neuvosto haluaa välttää. Mieluummin kiristämme rahapolitiikkaa johdonmukaisesti ja pidämme näin hinta-palkkakierteen kurissa. Lähiaikojen talouskehitys saattaa korkojen nousun myötä olla hieman vaimeampaa, mutta riski pitkäaikaisesta talouskurimuksesta on pienempi, kun inflaatio saadaan vakautumaan.”
